Oppivuosi 2020

EVA:n raportti Lastuna lainehilla – Suomi-skenaariot 2020–2028 -julkaisussa tarkastellaan maailman, Euroopan ja Suomen kehitysprosesseja julkisen vallan, talouden, teknologian ja ilmastonmuutoksen näkökulmista. Suomen tulevaisuudelle on raportissa annettu nimiä kuten Kvanttihyppy, Sääntö-Suomi, Vihreä valta ja Uudet heimot. Raportin kirjoittajat aloittivat työnsä, jonka ennustettavuudelta katosi pohja jo alkumetreillä.  Suomelle on tarjolla sekä uhkia että mahdollisuuksia. 

Haluaisin kuitenkin nyt joulun ja uuden vuoden lähestyessä mietiskellä jotain kauaskantoisempaa kuin tuon EVA-raportin visioima vuosi 2028. Sehän on jo nykyvauhdilla jo varsin lähellä. Tuolloin ehkä muistellaan näitä kuukausia ennen rokotetta. Vasta vuosikymmenten perästä aihetta käsitellään sukupolvikokemuksena. Nämä monelle vaikeat, pelottavat ja oudot ajat, mukaan lukienUSA:n presidentinvaalit, jäävät hetken perästä monen uuden uutisen jalkoihin. Ikävää on tietysti se, että hyvä uutinen ei läpäise uutiskynnystä ja joudumme liian usein lukemaan vain jotain negatiivista. En aio tästä huolestua. Voin ehkä myöhemmin lukea toivoakseni puolueettomia tutkimuksia siitä, mitä tässä ajassa todella tapahtui.

Onko mennyt aina parempaa?

Oma skenaarioni ja arvaukseni on, että aika kultaa muistomme tälläkin kertaa. Vuosi 2020 muuntautuu mielissämme vanhoiksi hyviksi ajoiksi. Jos siihen ajatukseen oikein keskittyy, voi jo tänään tuntea elävänsä keskellä esihistoriaa. Voin kuvitella itseni valokuvassa, jota tuleva sukupolvi minun jälkeeni tutkii  ihmetellen. Kauhistellaankohan silloin tätä ajanjaksoa, missä käytettiin polttomoottorikäyttöisiä museoautoja joita ohjasivat ihka elävät virheille alttiit ihmiset. Kylissä ja kaupungeissa liikuttiin ilman valvontaa. Ruoka oli epäterveellistä ja ilmakehä täynnä hiilioksidia. Vai ollaanko sittenkin löydetty jo nyt keskimäärin hyvä elämä, jota tavoitellaan ja johon halutaan palata?

Vuosi 2020

Vuosi 2020 on ollut töissä tylsä mutta varsin tehokas. Toimisto on ollut hiljanen. Onneksi muutama työntekijöiden ”toimistokoira” on ilahduttanut meitä harvoja toimistolle eksyneitä leikillään. Teams-ruudun tuijotus alkaa kuitenkin vähän kyllästyttää, etenkin silloin kun kamerat ja mikrofonit pidetään kiinni. Olihan tässä vuodessa mukana tietysti hieno ja erikoinen kesä. Vaikkei kesätapahtumiin ollutkaan asiaa, matkailu kotimaassa, Lapissa ja Saaristomerellä oli todella virkistävää. Palvelu oli myös kaikkialla Suomessa aivan ensiluokkaista. Vallitsi sekä ostajan että palveluntuottajan yhteisymmärrys siitä, mikä tuo elämään lisäarvoa.

On kuitenkin sanottava, että tuo alussa mainitsemani EVA:n raportti ja sen otsikot, Kvanttihyppy, Sääntö Suomi, Vihreä valta ja Uudet heimot otsikoivat hyvin myös työelämässä tapahtuvia käänteitä. Kvanttihyppy on nyt loikattu, vaikka kamerat kiinni ja kalsarit jalassa. Sääntö suomea on kuunneltu ja noudatettu sääntöjä. Vihreä valta on saanut Kiinan tekemään huikeita ilmastosuunnitelmia. Pienemmässä mittakaavassa meilläkin näyttää  toimistollamme olevan halukkuutta siirtyä työsuhdepyöräilijäksi, nyt kun verottajakin siihen kannustaa. Uudet koteihinsa evakuoidut heimomme eivät ehkä palaa. Lehtitietojen mukaan monet ovat alkaneet kaselemaan taloja puutarhakaupunginosista. Tämä mahdollistuu myös erityisesti sillä, että viimein myös organisaatiot ovat oppineet luottamaan ihmisiinsä ilman jatkuvaa kontrollia ja valvontaa.

Ennustus

Suhtaudun näkemäni perusteella tulevaan toiveikkain mielin. Iso muutos monella elämänalueella on nyt käynnistynyt. Paluu menneeseen ei enää tapahdu. Muutos ja oppiminen voi puolestani jatkua myös vuonna 2021. Mennään virran mukana, tai ehkä jopa viisaampaa, melotaan vähän kovempaa että voimme määrätä itse suunnan. 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *