Mörkö!

| Juha Leviäkangas

Mörkö 768x1024

Motivaation ratkaisee kolme kolme psykologista perustarvetta. Ne ovat yhteenkuuluvuuden, kyvykkyyden ja omaehtoisuuden tunne. Näin sanoo ihmisen motivaation teorian kehittäneet professorit. Tällä samalla teorialla selitettiin myös (HS 30.5.) Suomen kiekkoleijonien menestystä MM-kisoissa.

Tämä panee pohtimaan, millä tätä yhteenkuuluvuutta, kyvykkyyden ja omaehtoisuuden tunnetta saadaan syntymään vaikkapa tilitoimistotyössä. Mieleen nousee vuosia sitten lukemani Chris Argyriksen teos Organizational Learning, jossa käsiteltiin tätä oppivan organisaation olemusta Single-loop Learning ja Double-loop Learning -käsitteiden kautta. Käsittelen aihetta vapaasti oman muistini murusten kautta, mutta se meni jokseenkin näin: Single-loop Learning on sitä, että noudatetaan sääntöjä, jälkimmäinen sitä, että muutetaan niitä. Tämä on siksi tärkeää, että jos korjataan vain välittömät virheet, ei päästä kehittymään tiiminä. Vasta kyseenalaistamalla ohjaustekijät, voidaan lähteä vaikuttamaan – ei vain tämänhetkiseen lopputulokseen – vaan mahdollisesti tuleviin menestystarinoihin. Tämä edellyttää Argyriksen mukaan tiettyjä taitoja yksilöltä. Ne olivat (tuolloisen hataran muistikuvani mukaan ja vähän aihetta jälleen googlaten): a) itseherruus ja itsetuntemus, b) rehellisyys ja vilpittömyys sekä c) vastuun ottaminen.

Itseherruus organisaatiossa edellyttää joko päätöksenteon ottamista omiin käsiin tai sen sallimista toisille. Yrittäjällä tai omistajalla itsellän on lähes aina hyvät mahdollisuudet päättää vaikuttaako ohjaustekiöihin, mutta onko rohkeutta sallia se toisille? Toisaalta, tilitoimistossa ei voida muuttaa pelin sääntöjä, ainakaan lyhyellä aikataululla ja ilman äärimmäisiä ponnisteluita. Rehellisyys mahdollistuu sillä, että ei tarvitse pelätä virheitä. Niitä toisaalta pitää välttää kaikin keinoin tilitoimistotyössä, mutta ei pelätä kertoa niistä ja saada oppia. Vastuullisuus on kyky nähdä oma ja toisten tulevaisuus omissa teoissa. Taloushallintotyökin on vastuunkantoa alusta loppuun saakka. Meillä on käsissämme siis oppivan organisaation avainmenestystekijät.

Kuten menestyneille kiekkoleijonille terotettiin: “pelatkaa sille leijonalle rinnassanne, älkää sille nimelle selässä”.

ps. Teoria oppivasta organisaatiosa on vuosien varrellan kehittynyt ja jatkeeksi on noussut vielä Triple-loop Learning. Palaan siihen jahka opiskelen aihetta lisää.

Img 7437

Juha Leviäkangas

EMBA, hallituksen puheenjohtaja

juha.leviakangas@saatiotilipalvelu.fi